Svenska dagens betydelse i en föränderlig värld (teksti myös suomeksi)
Svenska dagen har firats i Finland sedan början av förra seklet på dagen, som i Sverige känns som Gustav Adolfsdagen. Datumet kännetecknas av svenska kungens, Gustav II Adolfs dödsdag, då han stupade i trettioåriga kriget i slaget i Lützen, den 6 november 1632. En allmän flaggdag har Svenska dagen varit i Finland sedan 6.11.1979.
Även om Svenska dagens konstituerande år 1908 fick sin början av en politisk aktör, har dagen sedermera blivit en festdag som genomsyrar det finska samhället och för samman svensk- och tvåspråkiga i vårt land oberoende politiska tillhörigheter. Modersmålets sång, komponerad av Johan Fridolf Hagfors från Orimattila år 1898 sjungs av svenskspråkiga skolelever runt om vårt land och har också en viktig ställning bland den svenskspråkiga minoriteten i Estland.
Varför firar vi då år 2023 en dag som lyfter fram en språkig minoritet som utgör omkring 5 procent av vår befolkning? Borde inte Svenska dagen så småningom slopas och ersättas av sådana språkliga minoriteters festdagar, som utgör större populationer i vårt land, än de svenskspråkiga?
Svaret kunde påstås vara helt enkelt historiskt. Den historiska aspekten är förvisso betydelsefull, men utgör endast en tvådimensionell insyn i vårt samhälle. Ty, den finlandssvenska kulturen och vårt lands tvåspråkiga konstitution är i högsta grad ett exempel av en levande, välmående kultur och en berikande del av vår samhällsbyggnad även på 2020-talet.
Finland är per definition ett tvåspråkigt land. Oberoende av illvilliga försök bland politiska aktörer med en trång och enkelsynt världsbild, har det i vårt land inte funnits återklang till förslag att göra förändringar i vår grundlag. Det finns helt enkelt för många även enspråkigt finskspråkiga som förstår värdet av både det tvåspråkiga arv och betydelsen av den levande tvåspråkigheten, vilket vårt lands kultur betecknas av.
Svenska dagen är inte en tillställning som tar bort något av den finskspråkiga majoritetsbefolkningen. Det är en dag som berikar vårt lands kulturella arv, jubilerar kring det tvåspråkiga samhällsbygget som betecknar ett Finland i en föränderlig värld. Svenska dagen är samtidigt en åminnelse tidigare generationer av samhällsbyggare till ära och en hänvisning till samtiden och framtiden.
Vi, som folk och samhälle, står stadigt på två ben i en värld där omtumlande omständigheter ställer till med oro och hotbilder. Så länge vi har viljan att fortsätta stå på båda benen, behöver vi inte vara rädda att ens de kraftigaste vindpustarna skulle fälla omkull oss. Därför är även Rörelse Nu som parti tvåspråkigt.
Från och med 2022 har partiet Rörelse Nu också haft en svenskspråkig förening, som enligt sin konstitution skall främja det svenska språkets ställning i samhället, lyfta fram utmaningar som berör svensktalande finländares vardag i samhället samt stödja samtligt arbete som syftar att främja den svenskspråkiga kulturen i Finland. För att uppfylla sitt uppdrag, välkomnar Finlandssvenska Rörelsen r.f. medlemmar oberoende språktillhörighet. Egentligt medlemskap är öppet för partimedlemmar, medan FSR (Finlandssvenska Rörelsen) välkomnar som understödsmedlem vem som helst oberoende politisk tillhörighet. Även samfund kan ansluta sig som understödsmedlemmar.
Finlandssvenska Rörelsen vill fungera för att bredda den svenskspråkiga politiska debatten och dra sitt strå till stacken för att befrämja barn och ungas demokratifostran genom att vara en kulturell och politisk aktör utanför de traditionella politiska ideologierna.
Att samtidigt kunna vara befäst vid det språkliga arvet och den levande, nutida tvåspråkigheten och öppen för samhällelig diskussion utanför en snäv politisk ideologi är i min mening en förutsättning för den finlandssvenska och tvåspråkiga finska samhällsbyggnadens framtid. Vi behöver mer och öppnare firande av Svenska dagen, inte en insnöad elitgrupps rigida pompösa firande med en allt mer krympande representation av mångfald.
Välkommen med att fira Svenska dagen i 2020-talets anda! Glad Svenska dagen!
Kristian Meurman
Skribenten är ordförande för Finlandssvenska Rörelsen r.f. och partistyrelse medlem i partiet Rörelse Nu. Till vardags jobbar han som förbundssekreterare på Sydkustens landskapsförbund och råkar också fira sin födelsedag den 6 november.
Ruotsalaisuuden päivän merkitys muuttuvassa maailmassa
Ruotsalaisuuden päivää on vietetty Suomessa aina edellisen vuosisadan alkupuolelta päivänä, joka Ruotsissa tunnetaan Kustaa Aadolfinpäivänä. Päivämäärä on Ruotsin kuninkaan Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä, kun hän kaatui kolmekymmenvuotisessa sodassa, Lützenin taistelussa 6 marraskuuta 1632. Suomessa Ruotsalaisuuden päivä on ollut liputuspäivä 6.11.1979 alkaen.
Vaikka Ruotsalaisuuden päivän perustamisen takana vuonna 1908 olikin poliittinen toimija, on päivästä sittemmin tullut juhla, joka läpäisee koko suomalaisen yhteiskunnan ja yhdistää ruotsin- ja kaksikieliset maassamme poliittisiin näkemyksiin katsomatta. Modersmålets sång (Äidinkielen laulu), jonka orimattilalainen Johan Fridolf Hagfors vuonna 1898 sävelsi ja sanoitti, lauletaan ruotsinkielisten koulujen oppilaiden toimesta ympäri maatamme. Laululla on niin ikään tärkeä merkitys Viron ruotsinkielisen vähemmistön keskuudessa.
Miksi sitten vietämme edelleen vuonna 2023 päivää, joka nostaa esiin kielellisen vähemmistön, joka muodostaa vain noin 5 prosenttia väestöstämme? Eikö Ruotsalaisuuden päivän sijaan tulisi viettää sellaisten kielellisten vähemmistöjen päiviä, jotka muodostavat suuremman osan väestöstä, kuin ruotsinkieliset?
Vastaus voisi olla yksinkertaisesti historiallinen. Olkoonkin, että historiallinen ulottuvuus on eittämättä merkityksellinen, mutta se muodostaa ainoastaan kaksiulotteisen näkökannan yhteiskuntaamme. Suomenruotsalainen kulttuuri ja maamme kaksikielinen rakenne on nimittäin mitä suurimmassa määrin esimerkki elävästä, hyvinvoivasta kulttuurista, joka muodostaa rikastuttavan osan yhteiskuntamme rakentamisesta myös 2020-luvulla.
Suomi on määritelmällisesti kaksikielinen maa. Huolimatta ikäväluontoisista yrityksistä, joiden taustalla ovat olleet kapeakatseiset ja kulttuurisesta näkökulmasta jopa yksinkertaisella maailmankatsomuksella varustetut poliittiset toimijat, ei vastakaikua perustuslakimme muutokselle ole kuulunut. Liian moni myös yksikielisesti suomenkielinen maassamme ymmärtää kaksikielisyyden perinnön merkityksen, sekä arvostaa elävää kaksikielisyyttä, joka maatamme ja sen kulttuuria määrittää.
Ruotsalaisuuden päivä ei ole tilaisuus, joka vie jotain suomenkieliseltä enemmistöväestöltä. Se on päivä, joka rikastuttaa maamme kulttuuriperimää, juhlistaa kaksikielistä yhteiskunnallista rakentamista, joka määrittelee Suomea muuttuvassa maailmassa. Ruotsalaisuuden päivä on samanaikaisesti menneiden sukupolvien muistojuhla ja viittaus nykypäivään ja tulevaisuuden suunnalle.
Me seisomme, kansana ja yhteiskuntana, vahvasti kahdella jalalla maailmassa, jossa paikoin myrskyisätkin olosuhteet aiheuttavat huolta ja uhkakuvia. Niin kauan, kuin meillä on tahtotila jatkossakin seistä kummallakin jalalla, meidän ei tarvitse pelätä, että edes väkevimmät tuulenpuuskat meidät kaataisi. Tästä syystä myös Liike Nyt on puolueena kaksikielinen.
Vuodesta 2022 on Liike Nyt -puolueella ollut myös oma ruotsinkielinen yhdistyksensä, joka sääntöjensä mukaan pyrkii edistämään ruotsin kielen asemaa yhteiskunnassa, nostaa esiin ruotsia puhuvien suomalaisten arkipäivän haasteita yhteiskunnassa ja tukea kaikkea työtä, joka edistää ruotsinkielistä kulttuuria Suomessa. Mahdollistaakseen tehtävänsä, Suomenruotsalainen Liike r.y. toivottaa tervetulleiksi jäseniä kielelliseen taustaansa katsomatta. Varsinaisen jäsenyyden ollessa avointa puolueen jäsenille, on SRL:n (Suomenruotsalaisen Liikkeen) kannatusjäsenyys avoin kaikille, poliittiseen katsantokantaan katsomatta. Myös yhteisöt voivat liittyä kannatusjäseniksi.
Suomenruotsalainen Liike haluaa toimia ruotsinkielisen poliittisen keskustelun laajentajana ja myös osallistaa nuoria demokratiakasvatuksen keinoin, toimien kulttuurisena ja poliittisena toimijana perinteisten poliittisten ideologioiden ulkopuolella.
Kielellisestä perinnöstä kiinni pitäminen, edistäen samalla elävää nykyistä kaksikielisyyttä on mielestäni edellytys suomenruotsalaisen ja kaksikielisen suomalaisen yhteiskuntarakentamisen tulevaisuudelle. On myös osattava astua kapean poliittisen ideologian tuolle puolen. Tarvitsemme avoimempaa Ruotsalaisuuden päivän juhlintaa, emme pienen eliittiporukan jäykkä juhlintaa yhä pienenevän edustuksen keskuudessa. Kaipaan ainakin itse enemmän representaatiota ja laajempia näkemyksiä.
Tervetuloa juhlimaan Ruotsalaisuuden päivää 2020-luvun mukaisesti! Glad Svenska dagen!
Kristian Meurman
Kirjoittaja on Suomenruotsalaisen Liikkeen puheenjohtaja ja Liike Nyt -puolueen puoluehallituksen jäsen. Hän työskentelee Sydkustens landskapsförbundin liittosihteerinä ja sattuu myös viettämään syntymäpäiväänsä marraskuun kuudentena.
