Meidän on saatava talous pysyvään kasvuun.

Ryhmäpuhe 6.5.2026 eduskunnassa

Meidän on saatava talous pysyvään kasvuun. On tehtävä pitkän tähtäimen suunnitelma, on tehtävä valintoja ja keskitettävä voimavaroja esimerkiksi tekoälyyn, digitaalisuuteen ja kaivos- ja puolustusteollisuuteen.

Eläkeyhtiöiden sijoituksia pitäisi keskittää enemmän kotimaisiin kasvuyrityksiin. Vain viidesosa eläkeyhtiöiden varoista on sijoitettu Suomeen ja se on aivan liian vähän. 200 miljardia euroa eläkevaroja on sijoitettu ulkomaille.

Kun tässä salissa ei säästöistä kukaan muu puhu niiden oikeilla nimillä, niin tässä niitä tulee viiden miljardin euron edestä;

Muut kuin eläkkeisiin liittyvät indeksikorotukset jäädytetään. Ensimmäisenä vuotena säästyy 500 miljoonaa euroa, toisena 1,1 miljardia euroa, kolmantena 1,8 miljardia euroa ja neljäntenä vuotena 2,2 miljardia euroa, mikä jää pysyväksi.

Toinen ratkaisu koskee julkisen puolen henkilöstöä. Kaupungeissa, kunnissa, hyvinvointialueilla ja valtiolla työskentelee yli 500 000 ihmistä ja heistä 100 000 jää eläkkeelle seuraavan neljän vuoden aikana. Kun puolet eläkkeelle jäävistä jätetään julkisella puolella korvaamatta, säästyy kaksi miljardia euroa vuodessa.

Digitaalisuus, tekoäly ja kuntien ja muiden tehtävien yhdistäminen tuovat lisää tehokkuutta. Tärkeintä on keskittyä palveluiden laatuun ja riittävyyteen. On erittäin tärkeätä huomata, että tässä mallissa ei myöskään tarvita irtisanomisia ja pitkän työuran tehneet ihmiset pääsevät ansaitsemalleen eläkkeelle. On täysin uskomatonta, että hyvinvointialueilta irtisanotaan ihmisiä ja suomalaiset eivät saa hoitoa tai hoivaa.

Ensi vuoden alkuun suunniteltu kaavamainen yhteisöveron alennus pitää perua.

Suomessa on maailmanluokan drooniosaamista, mutta se on hajallaan pienissä yrityksissä.

Suomen pitäisi luoda drooniekosysteemi. Kokonaisuus pitää olla hallussa niin, että se kattaa kaiken alan koulutuksesta vientiin.

Suomen pitää saada oma droonipuolustuksensa kuntoon ja aloitettava yhteistuotanto Ukrainan kanssa. On loistava tilaisuus samalla kerralla auttaa Ukrainaa, parantaa omaa puolustuskykyä ja vauhdittaa laajemmin kotimaista puolustusteollisuutta.

Datakeskukset ovat todellisia sähkösyöppöjä. Sähkö on datakeskuksille erittäin edullista ja suomalaiset veronmaksajat maksavat. Maksavat sekä sähkölaskuissa että veroina.

Suomi tarvitsee totta kai investointeja, mutta ei hinnalla millä hyvänsä.

Datakeskusten sähkövero on palautettu normaalille tasolle, mutta niille suunnitellaan nyt erityistä tukea.

Miksi meille tällaisia investointeja edes halutaan? Ja viimeksi sen sanoi ääneen verohallinnon pääjohtaja eli datakeskukset ovat jopa haitallisia valtiontaloudelle. Ja verottajalla ovat tässä faktat hallussa. Ei synny yhteisöveroa, kun yhtiöt myyvät palveluitaan konsernin sisällä tai ulkomaille. Valtio maksaa yhtiöille enemmän verovähennyksiä kuin ne maksavat veroja. Suomessa on nyt 44 datakeskusta ja vain seitsemän niistä työllistää yli 20 henkilöä. Ei näin synny Suomeen kasvua tai tekoälyosaamista. Ei tässä ole mitään järkeä.

Pakko sanoa, että nämä datakeskukset ovat kuin droonit. Kokonaisuus ei ole kenenkään hallussa ja se on erittäin huono juttu.

Suomelta puuttuu toimitusjohtaja.

Suomi tuottaa ainoana maana EU:ssa kobolttia, nikkeliä, platinaa, palladiumia ja fosfaattikiveä. Lisäksi ensi vuonna Suomi alkaa ainoana EU-maana tuottaa litiumia. Varsinkin koboltin ja litiumin kysyntä kasvaa monikymmenkertaiseksi tulevina vuosina.

Tähän kehitykseen Suomen pitää päästä kiinni ja hyötymään. Pitää panostaa myös siihen, että suomalaiset yritykset ovat mukana koko tuotantoketjussa ja hyötyvät sen jalostusarvosta.

Tämä tarkoittaa paljon itsekkäämpää toimintaa luvituksessa, sääntelyssä, verotuksessa ja yritysten tukemisessa.

Tarvitsemme useita suomalaisia kaivosyhtiöitä. Nyt on viimeinen hetki alkaa vetää kotiin päin.

Datakeskusten ja kaikki muut suorat tai epäsuorat yritystuet pitäisi saada minimiin ja panostaa yritysverotukseen. Esimerkiksi UPM on saanut suoraa yritystukea viiden viime vuoden aikana 139 miljoonaa euroa, vaikka yhtiö tekee satojen miljoonien eurojen voitot vuodessa. Yhteisövero olisi pitänyt alentaa 15 prosenttiin ja kohdistaa niihin yrityksiin, jotka investoivat. Suomi on kaukana markkinoista ja syrjäinen ja pieni maa, joka tarvitsee jonkin erityisen syyn, että tänne kannattaa investoida.