Puolueen säännöt

Puolueen nimi on Liike Nyt r.p., ruotsiksi Rörelse.nu r.y. Liike Nyt r.p.:stä käytetään jäljempänä myös nimitystä puolue.

Puolueen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko maa. Puolueen työ- ja kokouskieliä ovat suomi, ruotsi ja englanti. Puolueen pöytäkirjakieli on suomi.

Liike Nyt on puolue, joka pohjaa päätökset asiantuntijuuteen, tutkimukseen ja ihmisten kokemuksiin joukkoistamista hyödyntäen. Puolueen tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen. Liike Nyt ottaa teknologian avulla ihmiset mukaan päättämään asioista ja vaalii yhteyttä laajaan kansalaiskuulemiseen huomioiden alueiden erilaisuuden ja paikalliset vahvuudet. Liike Nyt nojaa toiminnassaan kuuteen perusperiaatteeseen, jotka ovat:

– Jokaisesta on pidettävä huolta

– Markkinatalous on toimiva tapa kehittää yhteiskuntaa, kunhan sen säännöt ovat reilut

– Ilmastonmuutos on totta ja päätökset on tehtävä ympäristön kannalta kestävällä tavalla

– Yrittäjyys on tehokkain tapa tehdä asioita, jos sille annetaan tilaa

– Yksilön arvostaminen

– Eurooppa-myönteisyys

Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue:

– kerää ja välittää tietoa

– tekee aloitteita ja kannanottoja

– osallistuu yhteiskunnalliseen toimintaan asettamalla ehdokkaita valtiollisiin, alueellisiin, kunnallisiin ja Euroopan parlamentin vaaleihin.

Toimintansa tukemiseksi puolue kantaa jäseniltään jäsenmaksuja, voi ottaa vastaan lahjoituksia ja jälkisäädöksiä, ostaa, omistaa ja hallita kiinteää omaisuutta sekä asianomaisella luvalla järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia.

Puolueen nimen kirjoittavat puolueen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, yhdessä puoluesihteerin tai puoluehallituksen määräämän puolueen työntekijän kanssa. Puoluehallitus voi myös antaa oikeuden kirjoittaa puolueen nimi yksin jollekin puolueen työntekijälle tai luottamushenkilölle.

Puolueen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös sekä muut tarpeelliset asiakirjat on annettava tilintarkastajien tarkistettavaksi viimeistään kuukautta ennen tilinpäätöksen käsittelevää puoluevaltuuston kokousta.

Puolue koostuu paikallisyhdistyksistä, piirijärjestöistä ja liittojärjestöistä.

Paikallisyhdistykset

Paikallisyhdistyksen toiminta-alueena on yksi tai useampi kunta.

Paikallisyhdistyksen jäseniä ovat henkilöjäsenet. Minkä lisäksi paikallisyhdistyksellä voi olla äänivallattomia kannatusjäseniä.

Paikallisyhdistyksen tehtävä on edustaa puoluetta toiminta-alueellaan.

Paikallisyhdistyksen jäsenen tulee olla hyväksytty puolueen jäseneksi.

Piirijärjestöt

Piirijärjestön toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri.

Piirijärjestön jäseniä ovat sen toiminta-alueen paikallisyhdistykset.

Piirijärjestön tehtävä on edustaa puoluetta toiminta-alueellaan.

Piirijärjestön jäseniksi voidaan hyväksyä paikallisyhdistysten lisäksi myös henkilöjäseniä.

Liittojärjestöt

Liittojärjestöksi kutsutaan valtakunnallista järjestöä, jonka jäseniä ovat liittojärjestön hyväksymät paikallisyhdistykset sekä suorat henkilöjäsenet. Liittojärjestön toiminta-alueena on koko maa.

Liittojärjestöt voivat järjestää muun muassa naisille tai nuorille suunnattua toimintaa.

Puoluehallitus voi hyväksyä hakemuksesta puolueen jäseniksi henkilöjäseniä, joiden on oltava 18 vuotta täyttäneitä hyvämaineisia Suomen kansalaisia ja sellaisia 18 vuotta täyttäneitä hyvämaineisia ulkomaalaisia, joilla on kotipaikka Suomessa.

Henkilöjäsen voi erota puolueesta ilmoittamalla siitä kirjallisesti oman paikallisyhdistyksen hallitukselle tai puoluehallitukselle.

Puoluehallitus erottaa henkilöjäsenen:

– jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta

– jos jäsen on menettelyllään puolueessa tai sen ulkopuolella vahingoittanut puoluetta tai ei muutoin täytä laissa tai näissä säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja

– jos jäsen kuuluu toiseen puolueeseen

– jos jäsen on ehdolla toisen puolueen tai vaalilain mukaisen valitsijayhdistyksen listoilla vaaleissa

Henkilöjäsen maksaa vuosittain jäsenmaksun. Jäsenmaksun tasosta päättää puoluekokous.

Puoluekokouksen tehtävänä on:

– hyväksyä puolueen periaate- ja puolueohjelma

– hyväksyä puolueen strategia

– valita joka toinen vuosi, tässä järjestyksessä

puolueen puheenjohtaja

puoluevaltuuston puheenjohtaja

puolueen 1. varapuheenjohtaja

puolueen 2. varapuheenjohtaja

puoluevaltuuston varapuheenjohtaja

puoluevaltuuston muut jäsenet sekä varajäsenet

– päättää 9 §:n mukaisesta jäsenmaksusta seuraavalle toimikaudelle

– käsitellä aloitteet, jotka on määräaikana ennen kokousta kirjallisesti tehty puoluehallitukselle tai jotka puoluehallitus esittää kokouksen käsiteltäväksi

– valita puolueen ehdokas presidentinvaaleihin

– käsitellä muut asiat, jotka kokous päättää ottaa käsiteltäväkseen

Puoluekokous valitsee puoluehallituksen puheenjohtajan, 1. varapuheenjohtajan, 2. varapuheenjohtajan ja puoluevaltuuston. Vaalikelpoisia puoluehallitukseen ja -valtuustoon ovat jäsenmaksun maksaneet henkilöjäsenet, joita jokin henkilöjäsen esittää. Esitykset tehdään puoluekokouksessa läsnäollen. Puoluevaltuuston jäsenet valitaan puoluekokouksessa listavaaleina, joissa vaalilistan muodostavat piirijärjestön tai paikallisyhdistyksen esittämä lista kyseisen piirijärjestön tai paikallisyhdistyksen alueelta valittavista puoluevaltuuston jäsenistä. Puoluevaltuuston toimikausi alkaa heti, kun se on valittu. Puoluehallituksen toimikausi alkaa heti puoluevaltuuston pitämän vaalikokouksen jälkeen.

Puoluekokouksessa sekä puoluevaltuustossa käytävissä vaaleissa noudatetaan enemmistövaalitapaa, jossa kokouksessa läsnäoleva äänioikeutettu henkilöjäsen voi antaa yhden äänen valitsemalleen ehdokkaalle. Ehdokkaiden keskinäinen järjestys tasatilanteessa ratkaistaan arpomalla. Henkilövaalit voidaan käydä joko suljetuin lipuin tai sähköisesti.

Niillä puolueen jäsenmaksun maksaneilla henkilöjäsenillä on puoluekokouksessa läsnäolo-, esitys-, puhe- ja äänioikeus, jotka ovat ilmoittautuneet puoluekokoukseen puoluekokouskutsussa ilmoitettuun päivämäärään mennessä.

Sääntömääräinen puoluekokous pidetään joka toinen vuosi puoluehallituksen määräämänä ajankohtana touko-syyskuussa. Puoluehallituksen on toimitettava sähköpostitse kirjallinen kokouskutsu kaikille puolueen jäsenille sääntömääräisiin puoluekokouksiin viimeistään kahdeksan viikkoa ennen puoluekokousta ja ylimääräisiin puoluekokouksiin viimeistään neljä viikkoa ennen puoluekokousta. Puoluekokous on päätösvaltainen, kun se on laillisesti koolle kutsuttu.

Puolue pitää viivyttelemättä ylimääräisen puoluekokouksen, jos puoluehallitus tai -valtuusto niin päättää, tai jos vähintään 1/10 puolueen äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti puoluehallitukselta erityisesti ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii.

Aloitteita puoluekokoukselle voivat tehdä puolueen paikallis- ja piirijärjestöt, vähintään kolme puolueen henkilöjäsentä yhdessä, puoluehallitus, puoluehallituksen asettama työryhmä, puoluevaltuusto, eduskuntaryhmä ja edustajat Euroopan parlamentissa.

Sääntömääräiselle puoluekokoukselle tarkoitetut aloitteet on toimitettava puoluehallitukselle 6 viikkoa ennen puoluekokousta. Määräaikana saapuneista, puoluekokouksen esityslistalle otettavista aloitteista on puoluehallituksen annettava lausuntonsa, joihin tulee sisältyä esitykset aloitteiden johdosta tehtäviksi päätöksiksi. Puoluekokousaloitteet ja puoluehallituksen niistä antamat lausunnot on toimitettava henkilöjäsenille viimeistään kaksi viikkoa ennen puoluekokouksen alkamista.

Puolueella on 15-jäseninen puoluevaltuusto. Puoluekokous valitsee puoluevaltuuston puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut jäsenet sekä viisi varajäsentä. Sama henkilö ei voi toimia sekä puoluehallituksen että -valtuuston jäsenenä.

Puoluekokous voi erottaa puoluevaltuuston jäsenen toimestaan. Puolueen puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla, puoluesihteerillä sekä eduskuntaryhmän puheenjohtajalla on puoluevaltuuston kokouksissa läsnäolo-, puhe ja esitysoikeus.

Puoluevaltuusto voi käyttää neuvoa-antavia verkkoäänestyksiä päätöksenteon pohjana. Puoluevaltuuston kokoukseen voidaan osallistua puoluehallituksen tai puoluevaltuuston niin päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.

Puoluevaltuuston tehtävänä on sen lisäksi, mitä näissä säännöissä on erikseen määrätty:

– päättää periaatteellisista kannanotoista ja linjauksista puoluekokousten välillä

– hyväksyä puolueen ohjelmat lukuun ottamatta poliittisia ohjelmia

– valita uusi henkilö puoluehallituksen jäsenen tilalle seuraavaan puoluekokoukseen asti, jos puoluehallituksen jäsen eroaa tai on pysyvästi estynyt hoitamasta tehtäväänsä

– tehdä aloitteita puoluekokoukselle ja puoluehallitukselle

– hyväksyä seuraavan kalenterivuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio

– valita seuraavalle kalenterivuodelle joko yksi tilintarkastusyhteisö tai yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja

– vahvistaa edellisen kalenterivuoden toimintakertomus ja tilinpäätös

– päättää vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille.

Puoluevaltuuston on pidettävä vähintään kaksi kokousta vuosittain, minkä lisäksi sääntömääräisen puoluekokouksen jälkeen vaalikokous, joka on pidettävä viimeistään kaksi viikkoa sääntömääräisen puoluekokouksen jälkeen. Vaalikokouksessa valitaan puoluehallituksen jäsenet. Sääntömääräisistä kokouksista ensimmäinen on pidettävä toukokuun loppuun mennessä, jossa vahvistetaan edellisen kalenterivuoden toimintakertomus ja tilinpäätös sekä päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille. Toinen sääntömääräisistä kokouksista on pidettävä joulukuun loppuun mennessä, jossa hyväksytään seuraavan kalenterivuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä valitaan seuraavalle kalenterivuodelle joko yksi tilintarkastusyhteisö tai yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja. Muutoin puoluevaltuusto kokoontuu itse päättämänsä kokousaikataulun mukaisesti. Puoluevaltuusto kokoontuu myös, jos puoluehallitus katsoo siihen olevan aihetta tai jos yli puolet puoluevaltuuston jäsenistä sitä 14 kirjallisesti puoluehallitukselta erikseen ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii. Puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun läsnä on yli puolet jäsenistä. Puoluevaltuuston sääntömääräiset kokoukset kutsuu koolle puoluehallitus. Muut kokoukset kutsuu koolle puoluevaltuuston puheenjohtaja. Puoluevaltuuston kokouskutsu on lähetettävä viimeistään viikkoa ennen kokousta sähköpostitse puoluevaltuuston jäsenen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen.

Puolueen asioita hoitaa 9-jäseninen puoluehallitus. Puoluehallituksen puheenjohtajaa kutsutaan puolueen puheenjohtajaksi ja puoluehallituksen varapuheenjohtajia puolueen varapuheenjohtajiksi. Puoluekokous valitsee puolueen puheenjohtajan sekä 1. ja 2. varapuheenjohtajan. Puoluevaltuusto valitsee puoluehallituksen kuusi (6) muuta jäsentä. Puoluehallituksen kaksivuotinen toimikausi alkaa kun puoluevaltuusto on valinnut hallituksen muut jäsenet. Puoluevaltuusto voi erottaa puoluehallituksen jäsenen toimestaan pois lukien puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat, joiden erottamisesta päättää puoluekokous. Mikäli puoluehallituksen jäsen eroaa tai erotetaan ennen toimikauden päättymistä, valitsee puoluevaltuusto hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Puheenjohtajan tai varapuheenjohtajat valitsee puoluekokous. Sama henkilö ei voi toimia sekä puoluehallituksen että -valtuuston jäsenenä.

Puoluesihteerillä ja puoluevaltuuston puheenjohtajalla sekä eduskuntaryhmän puheenjohtajalla on puoluehallituksen kokouksessa läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeus. Puoluehallitus voi käyttää neuvoa-antavia verkkoäänestyksiä päätöksenteon pohjana. Puoluehallituksen kokoukseen voidaan osallistua puoluehallituksen niin päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.

Puoluehallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä näissä säännöissä on erikseen määrätty:

– johtaa puolueen toimintaa

– huolehtia puoluekokousten ja puoluevaltuuston päätösten täytäntöönpanosta

- hyväksyä puolueen poliittiset ohjelmat, kannanotot ja linjaukset mukaan lukien valtakunnalliset vaaliohjelmat, poislukien puolueohjelma

– valita puoluesihteeri

– päättää kuka toimii puoluesihteerin sijaisena, mikäli hän on tilapäisen esteen vuoksi estynyt hoitamasta tehtäväänsä

– valita uusi henkilö puoluesihteerin tilalle seuraavaan puoluekokoukseen asti, jos puoluesihteeri eroaa tai on pysyvästi estynyt hoitamasta tehtäväänsä

– ottaa puolueen palvelukseen muut tarpeelliset toimihenkilöt, sopia heidän palkoistaan ja määritellä heidän tehtävänsä

– nimetä tarpeelliseksi katsomansa puolueen työryhmät ja valita niille puheenjohtajat ja jäsenet

– nimetä edustajat valtionyhtiöiden hallintoneuvostoihin, ministeriöiden hallinnonaloihin kuuluviin työryhmiin, neuvottelukuntiin ja vastaaviin, joista nimityspyyntö on tullut Liike Nyt r.p.:lle

– nimetä edustajat kunta-alan valtakunnallisiin luottamuspaikkoihin

– suunnitella ja ohjata puolueen kansainvälistä, valtiollista ja kunnallista toimintaa sekä vaalivalmisteluja

– päättää puoluekokousten aika ja paikka, kutsua puoluekokous koolle sääntöjen mukaisesti, valmistella puoluekokoukset ja sääntöjen määräämät asiat puoluekokoukselle sekä käsitellä puoluekokoukselle esitetyt aloitteet

– päättää sääntömääräisten puoluevaltuuston kokousten aika ja paikka, kutsua puoluevaltuusto koolle sääntöjen mukaisesti ja valmistella puoluevaltuuston kokoukset

– vastata puolueen vaalikampanjasta valtakunnallisella tasolla

– nimetä edustajat tärkeimpiin tiedotusvälineiden vaalitentteihin

- vahvistaa piirijärjestöjen asettamat eduskuntavaaliehdokkaat

– asettaa puolueen ehdokkaat europarlamenttivaaleihin kuultuaan piirijärjestöjä

– päättää puolueen hyväksi tapahtuvista varainkeräyksistä

– vastata puolueen varojen ja omaisuuden hoidosta sekä muusta taloudellisesta toiminnasta ja päättää lainan ottamisesta sekä takauksen antamisesta

– nimetä piirijärjestöt

– nimetä paikallisyhdistykset ja määrätä niiden toiminta-alueet

– hyväksyä ja erottaa puolueen henkilöjäsenet

– hoitaa muut puolueen toimintaan liittyvät tehtävät

Puoluehallitus kokoontuu puheenjohtajansa tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tämän pitäessä sitä tarpeellisena tai kolmen puoluehallituksen jäsenen sitä puheenjohtajalta kirjallisesti vaatiessa erikseen ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Puoluehallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on yli puolet puoluehallituksen jäsenistä.

Puoluehallituksen nimeämä piirijärjestö

– edustaa puoluetta piiritasolla

– asettaa puolueen ehdokkaat eduskuntavaaleissa

- asettaa puolueen ehdokkaat alue- ja kuntavaaleissa mikäli paikallisyhdistys ei ehdokkaita aseta

– vastaa puolueen vaalikampanjasta piiritasolla

– hoitaa muut puoluehallituksen sille määräämät tehtävät

Puoluehallituksen nimeämä paikallisyhdistys

– edustaa puoluetta paikallisella tasolla

– asettaa puolueen ehdokkaat alue- ja kuntavaaleissa

– vastaa puolueen vaalikampanjasta paikallisella tasolla

– hoitaa muut puoluehallituksen sille määräämät tehtävät

Puolue voi olla edustettuna maan hallituksessa ja tukea sitä, jos 18 hallituksen ohjelma ja toiminta ovat sopusoinnussa puolueen toimintaperiaatteiden ja tavoitteiden kanssa. Eduskuntaryhmä nimeää hallitusneuvotteluihin liittyviä asioita valmistelemaan toimikunnan, jonka puheenjohtajana on puolueen puheenjohtaja, ja jonka muista jäsenistä vähintään puolet tulee olla puoluehallituksen eduskuntaryhmälle esittämiä. Tämän toimikunnan jäsenet edustavat puoluetta hallitusneuvottelijoina ja ovat läsnäolo- ja puheoikeutettuja puoluehallituksen, puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän kokouksissa niiden käsitellessä tässä pykälässä tarkoitettuja asioita. Puolueen ja eduskuntaryhmän työntekijöillä on yhteiskokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

Puolueen sisäisissä vaaleissa käytetään enemmistövaalitapaa, jossa kokouksessa läsnäoleva äänioikeutettu henkilöjäsen voi antaa yhden äänen valitsemalleen ehdokkaalle.

‘Näiden sääntöjen muuttamisesta ja puolueen purkamisesta voidaan päättää puoluekokouksessa vähintään 2/3 enemmistöllä annetuista äänistä, mikäli sääntömuutoksesta tai purkamisesta on ilmoitettu kokouskutsussa. Puolueen purkautuessa tai sen tullessa lakkautetuksi sen varat käytetään puolueen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla.