Suomen ruoantuotanto on kansallinen turvallisuuskysymys.

Liike Nytin ryhmäpuhe 15.4.2026

Miljoona suomalaista elää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä. Se on pysäyttävä tieto ja noloa meille kaikille tässä salissa. Näin ei voi jatkua tai kohta samassa kohtuuttomassa tilanteessa on toinen miljoona suomalaisia. Meidän on laitettava talous kasvuun ja julkinen talous tasapainoon. Suomalaiset ansaitsevat parempaa.

Meidän on tehtävä pitkän tähtäimen suunnitelma ja saatava talous pysyvään kasvuun. On tehtävä valintoja ja keskitettävä voimavaroja esimerkiksi tekoälyyn, digitaalisuuteen ja kaivos- ja puolustusteollisuuteen. Olen esittänyt laajan ohjelman talouskasvun puolesta eli kyllä keinoja on, jos ne vain otetaan käyttöön.

Eläkeyhtiöiden sijoituksia pitäisi keskittää enemmän kotimaisiin kasvuyrityksiin. Vain viidesosa eläkeyhtiöiden varoista on sijoitettu Suomeen ja se on aivan liian vähän. 200 miljardia euroa eläkevaroja on sijoitettu ulkomaille.

Kasvuyrityksiä voidaan rahoittaa myös valtion omaisuutta fiksusti myymällä.

Hallitus on epäonnistunut pienten ja keskisuurten yritysten kasvun tukemisessa. Esimerkiksi YEL on edelleen korjaamatta. Arvonlisäveron alaraja pitäisi laittaa 40 000 euroon ja siitä porrastaen 80 000 euron liikevaihtoon asti.

Yhteisöveroa pitäisi alentaa viisi prosenttia, kun yritys investoi. Vain talouden kasvu kuittaa velat.

Yritykset pitää saada kasvuun, palkkaamaan lisää ihmisiä töihin ja ihmisten pitää tulla palkallaan paremmin toimeen.

Työn tuottavuutta pitää parantaa selvästi niin yksityisellä kuin julkisella puolella.

Vahva julkinen talous on edellytys sille, että voimme auttaa heitä, jotka apua tarvitsevat.

Ilman kasvua ei mistään tule mitään, mutta pakko on myös säästää.

Ensimmäisenä ratkaisuna muut kuin eläkkeisiin liittyvät indeksikorotukset jäädytetään. Ensimmäisenä vuotena säästyy 500 miljoonaa euroa, toisena 1,1 miljardia euroa, kolmantena 1,8 miljardia euroa ja neljäntenä vuotena 2,2 miljardia euroa, mikä jää pysyväksi.

Toinen ratkaisu koskee julkisen puolen henkilöstöä. Kaupungeissa, kunnissa, hyvinvointialueilla ja valtiolla työskentelee yli 500 000 ihmistä ja heistä 100 000 jää eläkkeelle seuraavan neljän vuoden aikana. Kun puolet eläkkeelle jäävistä jätetään julkisella puolella korvaamatta, säästyy kaksi miljardia euroa vuodessa. Digitaalisuus, tekoäly ja kuntien ja muiden tehtävien yhdistäminen tuovat lisää tehokkuutta. Tärkeintä on keskittyä palveluiden laatuun ja riittävyyteen. Tässä mallissa ei myöskään tarvita irtisanomisia ja pitkän työuran tehneet ihmiset pääsevät ansaitsemalleen eläkkeelle. On täysin uskomatonta, että hyvinvointialueilta irtisanotaan ihmisiä ja suomalaiset eivät saa hoitoa tai hoivaa.

Kun yritystukia karsitaan pysyvästi miljardilla eurolla ja ensi vuoden alkuun suunniteltu, kaavamainen yhteisöveron alennus perutaan, on meillä kasassa kuuden miljardin euron säästö.

Ukrainan ja Iranin kriisit nostavat energian hintaa. Ja mitä tekee hallitus? Hallitus omien sanojensa mukaan seuraa tilannetta.

Mitä tekevät Ruotsi ja Saksa? Molemmat reagoivat välittömästi ja pudottivat polttoaineiden verotusta. Lisäksi Ruotsissa maksetaan korotettua sähkötukea kaikille kotitalouksille.

Ruotsi laski myös ruoan arvonlisäveron viiteen prosenttiin. Suunnan pitäisi olla meillä sama, kun ruoka kallistuu koko ajan.

Meillä hallitus seuraa tilannetta ja sanoo, ettei ole varaa reagoida. Silloin ei ole myöskään varaa väittää, että veronmaksajan ostovoima paranee.

Ostovoima ei todellakaan parane, kun kaikki kallistuu. Ja sen huomaa jokainen suomalainen omassa kukkarossaan.

Polttoaineiden ja maakaasun hintojen nousut vaikuttavat laajasti talouteen, kun kuljetuskustannukset nousevat ja muidenkin tuotteiden hinnat nousevat. Inflaatio kiihtyy ja korot nousevat. Kulutus tyrehtyy ja tappaa talouskasvun. Siksi ehdotamme, että hallitus laskee polttoaineiden hintoja.

Ja nyt hallitus hätäpäissään valmistautuu vaaleihin ja suunnittelee kotitalousvähennyksen määräaikaista korotusta ja varainsiirtoveron väliaikaista poistamista. Nämä olisi pitänyt tehdä jo kolme vuotta sitten ja korottaa kotitalousvähennystä, kuten silloin ehdotin.

Vain talouskasvun, julkisen talouden tasapainon ja uusien työpaikkojen avulla saamme suomalaisia pois köyhyys- ja syrjäytymisriskistä.